Hyppää pääsisältöön

Yhteystiedot

p. 040 753 6249

postia.kesylle(ät)kesy.org

ELY-keskusten ilmoitus haitallisista vieraslajeista

Ti, 23.07.2019 - 08:25
Ely keskus logo

EU:n tai kansallisen vieraslajiluettelon lajeja ei ole vuodesta 2016 lähtien saanut pitää hallussa, kasvattaa tai tuoda maahan. 

Kansalliseen luetteloon on lisätty uusia eläin- ja kasvilajeja 1.6.2019 alkaen. Myös EU:n luetteloon lisätään uusia lajeja kesällä 2019.

EU:n tai kansalliseen vieraslajiluetteloon kuuluvaa lajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta eikä myöskään toisesta EU-maasta, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Kansalliseen vieraslajiluetteloon lisätyt eläinlajit 1.6.2019 alkaen:

Maaoravat (tikutakut) Tamias

Leopardisammakko Lithobates pipiens

Hyppysammakko Rana dalmatina

Koiran ja toisen koiraeläinlajin risteymät (F1-F4(myynti- ja kasvatuskielto)

Koiran ja toisen koiraeläimen risteymiä ovat esimerkiksi koirasudet eli koiran ja suden risteymät neljässä ensimmäisessä sukupolvessa (F1-F4), kesykoiran ja muun koiraeläinlajin risteymät neljässä ensimmäisessä sukupolvessa (F1-F4) sekä sukupolvien lukumäärästä riippumatta kaikki sellaiset risteymät, joissa toisena vanhempana on jokin edellä sanottu risteymä (F1-F4) ja toisena vanhempana muu kuin kesykoira.

Risteymää pidetään siis koirasutena esimerkiksi silloin, jos sen esivanhempana on ollut kesykoiran ohella susi enintään neljää sukupolvea aikaisemmin, risteymän oma sukupolvi mukaan laskien.

Jos risteytyksessä kuitenkin käytetään kesykoiran sijaan esimerkiksi toista koirasutta, uusi risteymä on geneettisiltä ominaisuuksiltaan yhä suden kaltainen. Näin siitä riippumatta, kuinka monen sukupolven päässä alkuperäinen susi on ollut. Sukupolvien lukumäärällä ei siksi ole tällaisissa risteytyksissä merkitystä.

Vuodesta 2016 koirasuden maahantuonti on ollut kiellettyä. 1.6.2019 lähtien myös koirasuden kasvattaminen, myynti, välittäminen ja hallussapito ovat kiellettyjä.

Kansalliseen vieraslajiluetteloon jo kuuluvia eläinlajeja ovat esimerkiksi:

Hietasisilisko Lacerta agilis

Alppivesilisko Ichthyosaura alpestris

Vihersammakot Pelophylax

Euroopanlehtisammakko Hyla arborea

Vuoristokellosammakko Bombina variegata
Haisunäädät (skunkit) Mephitidae

Koiran ja toisen koiraeläinlajin risteymät (F1-F4(maahantuontikielto)

Kesykissan ja toisen kissaeläinlajin risteymät (sukupolvissa F1-F4)

 

EU:n vieraslajiluetteloon jo kuuluvia eläinlajeja ovat esimerkiksi:

Iso-orava Sciurus niger
Harmaaorava Sciurus carolinensis
Härkäsammakko Litobates (Rana) catesbeianus
Oliiviselkäorava Callosciurus erythraeus
Pesukarhu (supi) Procyon lotor
Punakorvakilpikonna Trachemys scripta
Siperianmaaorava Tamias sibiricus

EU:n vieraslajiluetteloon kesällä 2019 lisättäviä eläinlajeja:

Pihamaina Acridotheres tristis

Aurinkoahven Lepomis gibbosus

Juovakorallimonni Plotosus lineatus

 

Mitä minä voin tehdä?

Älä päästä lemmikkiä luontoon tai hanki haitallista vieraslajia lemmikiksi. Luetteloissa mainittujen vieraslajien tilaaminen myös nettikaupoista on kielletty. Jos haitallinen vieraslajieläin on ollut lemmikkinä ennen lajin ottamista EU:n tai kansalliseen luetteloon, lemmikin saa pitää sen luonnolliseen kuolemaan saakka. Omistajan pitää kuitenkin varmistaa, ettei se pääse lisääntymään eikä karkaamaan. Luettelossa mainittua lemmikkiä ei saa myöskään myydä tai välittää eteenpäin.

 

Mitä vieraslajit ovat?

Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslajia pidetään haitallisena erityisesti, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta. Vieraslajeista voi olla haittaa myös esimerkiksi maa- ja metsätalouden tuholaisina.

Luontoon päässeet, lemmikeiksi maahantuodut vieraslajit voivat aiheuttaa haittaa ympäristössä esimerkiksi syrjäyttämällä alkuperäisiä lajeja ja yksipuolistamalla leviämisalueensa lajistoa. Vieraslajit voivat tuoda myös mukanaan tauteja ja loisia, joille alkuperäislajit eivät ole vastustuskykyisiä.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) valvoo EU:n vieraslajiasetuksen ja kansallisen vieraslajilain ja -asetuksen noudattamista. Tämä viesti on osa haitallisten vieraslajien torjuntaa koskevien kansallisten hallintasuunnitelmien mukaista viestintää.

 

Lisätietoja: 
ympariston.asiakaspalvelu@ely-keskus.fi
Kansallinen vieraslajiportaali
Vieraslajit ja lainsäädäntö – usein kysyttyjä kysymyksiä
EU:n vieraslajiluettelo
Kansallinen vieraslajiluettelo
Kansallinen asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta
EU:n vieraslajiasetus
Kansallinen laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta
Hallintasuunnitelma haitallisten vieraslajien torjumiseksi II

Hallintasuunnitelma haitallisten vieraslajien torjumiseksi I

Ohje koirasusien kasvattajille

 

Yhteystiedot: (etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi)
Etelä-Pohjanmaa: Leena Rinkineva-Kantola
Etelä-Savo: Sirpa Peltonen
Häme: Riitta Ryömä, Rauni Itkonen
Kaakkois-Suomi: Tuula Tanska
Kainuu: Marja Hyvärinen
Keski-Suomi: Aulis Jämsä, Liisa Horppila-Jämsä
Lappi: Taina Kojola
Pirkanmaa: Tiina Schultz
Pohjois-Karjala: Hanna Keski-Karhu, Sirkka Hakalisto
Pohjois-Pohjanmaa: Tupuna Kovanen
Pohjois-Savo: Antti Lammi, Kimmo Haapanen
Uusimaa: Juha Lumme
Varsinais-Suomi: Leena Lehtomaa